Odotuksia, olettamuksia ja kuvitelmia

Meitä pyydettiin pojan ollessa vähän alle pari kuukautta neuvolan perhevalmennukseen "esimerkki-perheeksi". Esimerkki-perheellä en siis tarkoita, että asiat pitäisi olla näin, vaan me oltais kerrottu miten arki on luistanut ja tyypit olis saaneet kysellä meiltä arjesta, synnytyksestä jne. Mun teki hirveästi mieli mennä silloin, mutta kun ne päivät oli sitä, että yritin aina selviytyä yhden kerrallaan, niin en halunnut suostua. Koin kaiken ylimääräiset suunnitelmat stressaavana enkä halunnut lupautua.

Vaikka itse oon todellakin jalat maassa -tyyppi eikä mulla ollut mitään vaaleanpunaisia olettamuksia pikkuvauva-arjesta, niin kyllä se silti löi luun kurkkuun. Eihän sitä pahinta skenaariota ikinä itselleen uskoisi, vaikka sen tiedostaakin? Eikä varmaan tarvi olla edes pahin, väitän että se on raskasta joka tavalla. Vaikka siitä joku hullu nauttisikin (vitsi, vitsi).

Kun itse olin tuossa perhevalmennuksen osassa, jossa vauva tulee käymään äitinsä (mahdollisesti myös isänsä) kanssa esittäytymässä, niin siellä oli juuri se auvoinen äiti pienen (hiljaisen) vauvansa kanssa, joka suloisesti örähteli välillä. Koen, että olisin tehnyt monille palveluksen, jos olisin mennyt ja sanonut, että "hei oikeesti, tää on ihan vitun raskasta ja sen saa sanoa myös kyselijöille ääneen". Ei se, että sanoo asiat niin kuin ne ovat, vähennä sitä rakkautta lasta kohtaan tai tee mieli paiskata sitä seinään. Mitä mä nyt olen tuoreiden äitien ajatuksia kuullut, niin melkein jokainen on sanonut, että tää pikkuvauva-aika on ihan hanurista ja toivoo vaan, että päivät kuluis nopeaan.

Kyllä mä tiedostan senkin, että mahdollisesti on niitä ihmisiä, joiden mielestä se on aivan mahtavaa, mutta hitto, missä ne on? Kaikissa lappusissa lukee, että vauvat vetelee sellasta 15-20 h unia päivässä. Ihan varmaan niin. En kai mä kuulosta kyyniseltä? ;)

Mutta, koska mä koen edelleen omantunnontuskia siitä, että en täyttänyt yhteiskunnallista velvollisuuttani, niin listaan tähän asioita, joita itse esim. hankin, kuvittelin tai oletin tapahtuvan, kun itse odotin lastani. Alleviivaan siis, että nämä ovat mun mielipiteitäni ja perustuvat omiin kokemuksiin ja tietoon. Mielipiteitä on monia, tiedän.

• Osta aluksi vain välttämätön, mitä tarvitset vauvan synnyttyä.

Kaikki imetystyynyt ja ihmehärpäkkeet ehdit ostaa kyllä myöhemminkin. Tuut kuitenkin huomaamaan, että paikat on ihme kamaa täynnä, joita et kuitenkaan käytä.

• Itseasiassa...et tarvitse sitä imetystyynyä myöhemminkään.
• Älä osta vaunuja uutena. 

Itse ostin ne 800€ Emmaljungat, joissa lapsi on hintaansa nähden viettänyt aivan liian vähän aikaansa. Nyt yritän pakko-opettaa sitä olemaan siellä edes välillä, ettei vituta ihan niin paljoa, että laitoin rahani niihin. (ps. kaikki lapset ei viihdy vaunuissa....tämäkin oli mulle uusi tieto).

• Osta sen sijaan laadukas kantoliina (/kantoreppu) (Hug A Bub -liina nyt vaan on aika hyvä)
• Älä itse asiassa osta mitään uutena, jos saat vanhana. 

Hankintoja tulee niin paljon, että rahaa palaa ihan hitosti, ja olis hyvä säästää vähän siihen hoitovapaaseenkin.

• Disflatyl ja Cuplaton tuntuu aiheuttavan yleisesti ottaen enemmän ilmavaivoja, kun auttavan niihin (etenkin pitkässä juoksussa...). 

Älä osta kumpaakaan, vaan karsi mielummin omia syömisiäsi. Pätee siis, jos imetät.

• "Vähänkö ihanaa sit kun on se vauva, voi istua kahviloissa ja käydä ostoskeskuksissa". 

Jep, in your dreams (kyllä siinä vauvassa on sen verran opeteltavaa, että ei ihan heti tee mieli siirtyä ryysikseen opettelemaan imettämistä. Ja vaikken imettäis, niin en ois silti jaksanut lähteä).

• Osta etukäteen hyvä rintapumppu, niin ei tarvitse synnytyssairaalasta suoraan lähteä ostoksille 

Nykyään sairaalassa ollaan 2-3 päivää ja sinä aikana maito ei välttämättä ehdi nousta kunnolla. Rintapumppu stimuloi maitoa nousemaan nopeammin kotiin päästyä (tai sit mahdollisesti hommaat sillä itselles lisästressiä..."mitä hittoa, eihän multa tuu yhtään maitoa??"). Kaikilla se ei vaan toimi. Oon välillä miettinyt, että jos on ns. liian isot rinnat, niin pumppu ei tyhjennä samalla tavalla. Mulla on manuaalinen Philipsin Avent -pumppu ja oon ollut tyytyväinen. Pumppu on myös kätevä, jos maitoa pitää pumpata hoitajalle/isälle, kun haluat lähteä yksin harhailemaan sinne ruokakauppaan/metsään/käveleen ympyrää pihalle pariksi tunniksi. Voin vannoa, että haluat.

• Neuvojia on paljon ja samasta asiasta on monia eri versioita (ihan siis sairaalan sisällä hoitajien kesken)

Mua ihmetyttää ihan hitosti eikö ole mitään yhdenmukaista ohjetta vaan kaikki neuvoo asiat eri tavalla. Miten imetysasennostakin tai imuotteesta voi saada niin montaa eri kuvaelmaa, häh? Tässä asiassa mua auttoi vaan vertaistuki, kun toinen synnytti samoihin aikoihin ja se sai taas eri apuvinkit omasta sairaalasta.

• Ei se vauva mee hei rikki. Ja kyllä sä voit kusta loppuun, vaikka se just heräs ja huutaa kitarisat punasina.
• Vaikka netin vauvapalstoja voi haukkua monesta syystä, niin sieltä olen bongannut monta hyvää vinkkiä, kun oon etsinyt jotain tietoa. Kannattaa silti käyttää omaa järkeä ja harkintakykyä.

Näitä tulis vaikka kuinka paljon, mutta jätetään nyt tähän, ettei tuu mitään kilometrin pituista postausta. Pitäis kyllä kirjottaa kaikki mieleentuleva ylös, koska jos toinen lapsi jossain vaiheessa tulee, niin en kuitenkaan muista mitään. Aika turhauttavaa ois hakata päätä samaan seinään kaks kertaa...