Voikohan sitä taidoksi kutsua, että jäpikkä kiljuu niin kovaa, että korvat soi? Taitaa se sen omasta mielestä ainakin olla hauskaa. Ennen jos homma ei oikeen luistanut/miellyttänyt tuherrettiin vähän itkua tai naama meni norsun..jalkovälille, mutta nykyään kiljutaan niin kovaa kun lähtee. Kiljuu se myös tyytyväisenä, mutta ei ihan niin kovaa. Tuleekohan siitä isona joku armeijan ylikapu? Kova on käskytys ainakin jo pienestä pitäen.
Jostain lunttasin, että tämä kuuluu taas ikään, kun 5 kk tulee täyteen. Vauva alkaa molottaan itekseen. Selvä homma. Muita opittuja asioita on nyt tuo kierähtäminen mahalleen. Ajattelin jo, että tekeekö se sitä ikinä, kun se on vähän tollanen laiskanpulskee ettei paljon kiinnosta ruhoonsa liikuttaa, paljon parempi komentaa muita kääntämään. Ehkä se totes, että liikkumataidosta on kuitenkin loppupeleissä myös jotain hyötyä.
Varpaita on maisteltu antaumuksella ja sukat ei pysy enää ollenkaan jalassa. Jätkä pönöttää lattialla pari minuuttia ja kun käännyt takas kattoon mitä se hommaa, niin sillä on villasukka suussa. Ilman jalkaa. Ehkä sillä on joku fetissi karvoihin.
Lupasin taannoin lähteä bussiajelulle ja ollaan me vähän jo käytykin. Pari kertaa menty muutaman kilometrin matkat mm. lähikirppikselle ja ostoskeskukseen. Ens viikolla tulee toivon mukaan vielä pitempi matka ja bussia pitäis vaihtaakin...hui! :D Oon luottavaisin mielin, eiköhän toi meidän matkamies klaaraa homman ja jos menee reisille, niin eikun tulta päin uudestaan. Minkähän takia sitä pelkää, että vauva rupeaa raivoamaan? Joka päivä on nyt käyty muuten vaan vaunukävelyllä ja tyyppi melkein poikkeuksetta on nukahtanut niihin, joka on erittäin lupaavaa. Ehkä tämä tästä...
Eilen pidin oma-aloitteisen vapaaillan ja jätin miehen kärvistelemään kotiin S:n kanssa. Kävin ihan ypöyksin Anatheman keikalla ja olihan se aika siistiä. Tuli mieleen, että vois tän tehdä useamminkin. Keikalle en niin kaipaa seuraa, varsinkin jos on sellainen bändi, josta itse tykkää, koska sen musiikin takia mä sinne menen, en kaljaa lipittämään tai seurustelemaan. Kotona olin siis yhdeltätoista illalla joka on aika huikeeta, kun normisti saatan mennä nukkuun jo ysiltä.
Hammasta kolottaa, meinaan makean hammasta...taidan suunnata kaapille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti