Pirskeet

Lauantaina mun sekä miehen lähisuku kokoontui meille kahvittelemaan "ihan muuten vaan". Meidän sisarukset ei olleet nähneet toisiaan, joten tuli nekin sit tsekattua puolin ja toisin. Miehen siskolla on parivuotias poika ja mun siskolla taas saman ikäinen mukula, kun meidän S. Meni vähän aikataulut vaan ristiin, kun mun sukulaiset tuli jo yhden jälkeen ja nämä toiset vasta kolmen jälkeen. Kahdelta oli tarkoitus aloittaa, mutta lapset nukkui eri aikaan, niin meni nyt vähän mönkään. No, ehti ne toisensa sentään esitellä, ennen kun mun vanhemmat ja sisko perheineen lähti.

En mä hirveesti ottanut paineita näistä. Tein täytekakun, lohipiirakan ja äiti toi jonkun kuivakakun. Joka oli kuiva. Piparit ja systeemit esille, siinä se. Kakusta näpäytin kuvan mun huippukameralla (hitto, se on paska!) ennen kun se katos parempiin suihin.

Ihan hyvää oli, vaikka aikamoiset taistelut oli taas sen kanssa. Mies tykkää ihan hirveesti, kun mä leivon tai laitan ruokaa, kun siinä saattaa monesti päästä kirosana tai parikin. Pitäis ne perkeleet muuttaa vielä vaan lapsiystävällisempään suuntaan. Toi mustassa aukossa kelluva jäpikkä on otettu jostain kukkalaitteesta talteen, joka saatiin kun S syntyi. Sopi hyvin kakkuunkin.

Eilen mulla oli vapaailta. Mies tuli töistä kotiin aikasemmin ja mä lähdin hurvittelemaan keskustaan. Olin saanut kesällä lahjakortin hot stone -hierontaan, joten siellä kävin eka. Oli muuten aika taivaallista... Tunnin kun makaat siinä ketarat ojollaan pyyhkeiden alla ja joku jynssää sua kuumilla käsillä ja kivillä, niin ei tekis mieli nousta ollenkaan. Suosittelen! Sen jälkeen kävin vielä kaverin kanssa  kahvilla ja juteltiin niitä näitä plus tehtiin lisää vapaa-ajan suunnitelmia. Lokakuun lopussa mennään Tampereelle yhdeksi yöksi hotelliin...tuntuu ihan ulkomaanmatkalta. Mies saa luvan pärjätä kotona pakastetulla maidolla. Mielenkiintoista tästä voi tehdä se, että S nukahtaa yleensä paremmin, kun mä laitan sen nukkumaan. No pärjätköön perk..pentele! Sitä paitsi...mies lähtee sitä edellisenä viikonloppuna neljäks päiväks Köpikseen, joten tää on ihan reilu juttu! Oon kyllä huono lähteen kotoo pois, mutta eilenkin oli niin kiva palata illalla takas, kun oli käyny jossain muualla, että kyllä mä nyt repäsen.

Se hyvä puoli tässä vielä on, että tää kyseinen kaveri, jonka kanssa tälle hurjalle elämysmatkalle oon lähdössä on itse raskaana, joten ollaan samassa veneessä eikä kumpikaan siis halua mitään ördäysiltaa viettää. Tai mähän tietty voin repästä....mut en taida. Enemmän mua houkuttelee kokonainen yö hotellissa ja se aamiainen. Syön sen mielummin, kun tyhjennän vessanpönttöön.

Jep, no nyt vielä omenoita hilloamaan. Alla vielä kuva sankarista vaarin karvaisessa syleilyssä...