Minähän se varsin hurjana olen, kun pukkaa jo toista postausta 24 tunnin sisään. Vois melkein luulla, että vähintäänkin aurinko paistais, mutta ei nyt sentään, vaan kofeiinia sen verran veressä (puoli litraa kahvia aamulla tekee ihmeitä), että jotenkin taas sikisi ajatus, että voisipa kirjoittaa jotain. Mulla on ongelman tynkää. En haluaisi lopettaa imetystä niin kauan, kun tyyppi haluaa rintaa syödä (se yksikin hammas on aika terävä, vaikka ei ole edes vielä kokonaan esillä...), mutta öisin ei huvittais hirveesti imettää, kun S taatusti pärjää tolla ruokamäärällä mitä se päivisin syö ihan hyvin ilmankin. Eikä mun nyt ihan hirveesti tarvii kärsiä, kun se imee ekan kerran yleensä siinä 4-6 aikaan aamulla, mutta mun puolesta voisi posottaa unta suoraan sinne asti, mihin aikoo nukkua (eli noin puoli seitsemään-seitsemään). Miten tästä pääsee sitten eroon? Ei mulla ole hajuakaan. Pitää varmaan asennoitunut siihen, että tämä jatkuu sinne asti, kun sitä ylipäätänsä imetän. Ei ihan hirveen kauaa meinaan kehtaa huudattaa sitä aamuyöllä. Nälkäänsä se ei sitä kyllä syö, ei oo niin himokkaan oloinen. Kai tää on jotain läheisyysjuttua, kun sillä muutenkin on noita oireitä vähän.
Huomenna tulee muutama äiti vauvojensa kanssa meille ja yksi raskaana oleva sellainen, jolle lupasin äitiysloman alun kunniaksi tarjota ruokaa. Se ei tietenkään tiedä näistä muista, että vähän ylläriä sillekin. Muuten oon huono järkkään mitään vauvajuhlia, onneks toinen näistä vieraista lupasi tehdä jotain vaippakakun tynkää, mä en tajua noista mitään. Oon kasannut jonkinsortin yllärikassia tälle odottajalle, mikä sisältää kaikkea tarpeellista (ja vähemmän tarpeellista). Niinku
levykauppa X:n body. Jokainenhan haluaa tietysti lapselleen tällaisen. Ne I love mum -tuotteet ei oo ihan mun juttu, eikö tää oo paljon nasevampi?
Parit kuvat vielä, alkaa kofeiinihuuru haihtua, joten on paras ryhtyä oikeisiin töihin, kuten tiskaan astioita.
Siinä se märkä rätti keinuu, hyvä kun ei nuupahtanut laidan yli. Kunnon mutsin tavoin, kakaralla ei tietenkään ole hanskoja kädessä.
Kävi kavereita kylässä. Oli tosi hauskaa.
Koira...orava...orava...koira tai jomminkummin päin
Miten ois ojasta allikkoon -tekniikka? Toimi kyllä meillä ojasta autuuteen (ainakin joinakin öinä). Aloin antaa sillä yhdellä yösyötöllä vettä tuttipullosta ja sitten lopulta en enää mitään. Lyhyt huikka huoneenlämpöistä vettä näytti tekevän tehtävänsä, ja tyyppi palas takas pää patjalle... Mutta kuka näistä tietää, oliko vaan tähdet oikeassa asenossa vai tuttipullon pohjalla ollut maitotippanen homeopaattisena lääkkenä, että onnistu näin hyvin. Testi ei siis välttämättä ole toistettavissa toisaalla. Niin kuin ei mikään mikä liittyy vauvoihin ja jippoihin.
VastaaPoistaMä vähän luulen, että nyt voitais käyttää taas sitä hokemaa "tää on varmaan joku vaihe taas", koska yhtäkkiä se alkoi taas vetelemään sikeitä tuonne puol kuuteen asti. Eilen jopa seitsemään ennen kun syötiin tisukkaa (kuinka ärsyttävä sana muuten onkaan "tisukka"...sen takia ihan pakko käyttää ;D). Kaikista parhaiten pärjäis vauvan kanssa, kun antais kaiken mennä vaan vasemmalla kädellä eikä olis niin turha tarkka eikä ois pakko koko ajan analysoida kaikkea. En vaan osaa.
VastaaPoista