Yöimetyksen lopettaminen

Minähän se varsin hurjana olen, kun pukkaa jo toista postausta 24 tunnin sisään. Vois melkein luulla, että vähintäänkin aurinko paistais, mutta ei nyt sentään, vaan kofeiinia sen verran veressä (puoli litraa kahvia aamulla tekee ihmeitä), että jotenkin taas sikisi ajatus, että voisipa kirjoittaa jotain. Mulla on ongelman tynkää. En haluaisi lopettaa imetystä niin kauan, kun tyyppi haluaa rintaa syödä (se yksikin hammas on aika terävä, vaikka ei ole edes vielä kokonaan esillä...), mutta öisin ei huvittais hirveesti imettää, kun S taatusti pärjää tolla ruokamäärällä mitä se päivisin syö ihan hyvin ilmankin. Eikä mun nyt ihan hirveesti tarvii kärsiä, kun se imee ekan kerran yleensä siinä 4-6 aikaan aamulla, mutta mun puolesta voisi posottaa unta suoraan sinne asti, mihin aikoo nukkua (eli noin puoli seitsemään-seitsemään). Miten tästä pääsee sitten eroon? Ei mulla ole hajuakaan. Pitää varmaan asennoitunut siihen, että tämä jatkuu sinne asti, kun sitä ylipäätänsä imetän. Ei ihan hirveen kauaa meinaan kehtaa huudattaa sitä aamuyöllä. Nälkäänsä se ei sitä kyllä syö, ei oo niin himokkaan oloinen. Kai tää on jotain läheisyysjuttua, kun sillä muutenkin on noita oireitä vähän.

Huomenna tulee muutama äiti vauvojensa kanssa meille ja yksi raskaana oleva sellainen, jolle lupasin äitiysloman alun kunniaksi tarjota ruokaa. Se ei tietenkään tiedä näistä muista, että vähän ylläriä sillekin. Muuten oon huono järkkään mitään vauvajuhlia, onneks toinen näistä vieraista lupasi tehdä jotain vaippakakun tynkää, mä en tajua noista mitään. Oon kasannut jonkinsortin yllärikassia tälle odottajalle, mikä sisältää kaikkea tarpeellista (ja vähemmän tarpeellista). Niinku levykauppa X:n body. Jokainenhan haluaa tietysti lapselleen tällaisen. Ne I love mum -tuotteet ei oo ihan mun juttu, eikö tää oo paljon nasevampi?

Parit kuvat vielä, alkaa kofeiinihuuru haihtua, joten on paras ryhtyä oikeisiin töihin, kuten tiskaan astioita.

Siinä se märkä rätti keinuu, hyvä kun ei nuupahtanut laidan yli. Kunnon mutsin tavoin, kakaralla ei tietenkään ole hanskoja kädessä.

Kävi kavereita kylässä. Oli tosi hauskaa.

Koira...orava...orava...koira tai jomminkummin päin

Uusia juttuja

Viime perjantaina tuli yhdeksän kuukautta täyteen. Saako taas sanoa, että voi että, tää aika menee nopeasti? Alkaa tää meidän pikku-vauva oleen jo aika iso poika. Lattialla istutaan jo tomerasti ja viikonlopun aikana se oppi taputtamaan, kun näytin esimerkkiä ja sanoin, että "taputetaan". Ollaan jo siis selkeästi koiran tasolla eli tyyppi ymmärtää mua edes vähän. Tän lisäksi se osaa mm. jo laittaa pyynnöstä palikan laatikkoon, yrittää laittaa rengasta tappiin ja muuta pientä. Alas on vihdoin tullut yksi hammas ja toista työstetään. Tarkoittaa käytännössä paskoja yöunia ja kitinää. Onneks pari päivää enää ja sit se on taas ohi. Kunnes tulee seuraava.

Koirakin lähti hermolomalle maalle viikoksi, joten ei tarvii potea huonoa omaatuntoa siitäkään, jos ei joka päivä ehdi tehdä sen kanssa tarpeeksi asioita. Olin lauantaina rally-tokon luennolla ja vaikutti ihan mielenkiintoiselta. Puolentoista viikon päästä olis eka tunti, saa nähdä kuin käy. Meinas vähän iskea alemmuuskompleksi, kun tuolla luennolla piti alussa esitellä itsensä ja missä koulutuksissa on koiran kanssa käynyt. Oli kaikenlaista tokoojaa ja agility-osaajaa, sun muuta kurssilaista. Joo. Enhän mä missään ole meidän karvakuonon kanssa ollut, ihan itse oon kouluttanut sen mitä se osaa (eli perusasiat sillon kun sitä huvittaa tehdä). Saa nyt nähdä sit minkälaisia superkoiria siellä sit on tän meidän luonnonlapsen lisäksi. Jotenkin ei noista terriereistä tuu ihan ekaksi mieleen, että niitten kanssa välttämättä kannattais mitään tottelevaisuutta harrastaa, mutta katsotaan kuinka käy.

Ei tässä sen paskempaa, odotan edelleen kevättä, mutta yritän silti nauttia päivästä ja viikosta kerrallaan,  koska tää aika nyt vaan menee ihan tuhottoman nopeaa.

p.s Ja kiitos Hillosipulille tästä tunnustuksesta, vaikka meikä ei ihan hirveen aktiivinen bloggaaja olekaan. Kunhan jotain välillä huutelen. Ehkä nää viimeiset aivosolun rippeet tästä kevään myötä käynnistyy ja saan kirjoitettua useammin. En jaa tätä kuitenkaan eteenpäin, luen aika vähän pienempiä blogeja, mutta huikata saa jos mielenkiintoisia on ehdolla :)